:: Lapsen elvytys ::

Lapsen elvytys noudattaa periaatteiltaan aikuisen tekniikkaa, mutta painelu- ja puhallusvoima sovitetaan lapsen kokoon. Koska lapsen elottomuuteen liittyy usein hengityksen estyminen, lapsen elvytys aloitetaan viidellä alkupuhalluksella.

• Ota selvää, saatko elottomalta näyttävän lapsen hereille. Ravistele varovasti ja kysy äänekkäästi "Oletko kunnossa, mitä on tapahtunut?"
• Jos lapsi ei herää, avaa hengitystiet. Taivuta päätä taaksepäin ja nosta leukaa.
• Tarkista, hengittääkö lapsi normaalisti? Katso, kuuntele ja tunnustele enintään 10 sekuntia.
• Jos lapsi hengittää normaalisti, käännä hänet kylkiasentoon ja valvo hengitystä ammattiavun tuloon saakka.
• Jo lapsi ei hengitä normaalisti tai hänellä on vain haukkovia hengitysliikkeitä, aloita puhalluselvytys. Pidä hengitystiet auki. Peitä alle 1-vuotiaan suu ja nenä tiiviisti omalla suullasi. Kun elvytät isompaa lasta, sulje sieraimet etusormella ja peukalolla ja paina huulesi tiiviisti hänen suulleen.
• Puhalla 5 kertaa ilmaa lapsen keuhkoihinsa.
• Jos hengitys ei palaudu normaaliksi 5 puhalluksen jälkeen, aloita paineluelvytys.
• Painele keskelle rintalastaa 30 kertaa 2-3 sormella (alle 1-vuotias) tai yhden kämmenen tyvellä (1-8-vuotiaat) taajuudella 100 kertaa minuutissa.
• Jatka painelu-puhalluselvytystä rytmillä 30:2, kunnes vastuu siirtyy ammattihenkilölle, hengitys palautuu tai et enää jaksa elvyttää.

Puhallus- ja paineluvoima sovitetaan lapsen kokoon.

Lähde: http://turvaopas.pelastustoimi.fi/lyhyt-ensiapuopas.html

• Jos paikalla on useita, hätäilmoitus tehdään heti, kun todetaan, ettei lasta saada hereille.
• Jos olet elvytystilanteessa yksin, tee hätäilmoitus, kun olet kerran toistanut sarjan 30:2.

Esi- ja alkuopetus

Lyhyesti esiopetuksesta:

Kuntien velvollisuus esiopetuksen järjestämiseen ja lapsen oikeus esiopetukseen tulivat voimaan elokuun alusta 2001 lukien. 

Lapsella on oikeus saada esiopetusta vuotta ennen oppivelvollisuusiän alkua eli sinä vuonna, jolloin hän täyttää kuusi vuotta. On oikeus myös pidennettyyn oppivelvollisuuteen.

Esiopetus on maksutonta ja on vähintään 700 tuntia vuodessa. Esiopetuksessa oppilaan työpäivään saa kuulua enintään viisi opetustuntia. Esiopetusta voi antaa lastentarhanopettaja tai luokanopettaja.

http://www.urjala.fi/ap-pics/koulutus/opinpolku2_netti_eh.jpg

Esi- ja alkuopetuksen kehittämisprojekti, 2011-2014 Tampere

                      Joustava esi- ja alkuopetuksen hanke

Esiopetusryhmässä noin 20-22 lasta, jotka jaetaan pienryhmiin. Lapset jaetaan oppimisryhmiin taitotason perusteella. Ryhmät voivat kokoontua joko koulussa tai päiväkodin puolella. Yhteistyötä opettajien, rehtorin ja esikoulun välillä tehdään tiiviisti. Esiopetusryhmän lukuvuosisuunnitelman hyväksyy yhteistyökoulun rehtori. Esiopetusryhmästä siirrytään tiettyyn kouluun, jolloin turhia siirtymisiä vältetään. Tällöin koulussa on jo tuttuja aikuisia esikouluajoilta. Koko esikouluryhmä siirtyy sellaisenaan lähikouluun. Toimintamalli antaa lapselle mahdollisuuden toimia eri-ikäisten lasten kanssa.

 http://www.lastentarha.fi/portal/page?_pageid=535,474481&_dad=portal&_schema=PORTAL

Sanna Sepponen :: näyttelijä

 Sanna Sepponen on näyttelijä, joka on tuttu ainakin sarjasta Salatut Elämät. Siinä hän näytteli erään henkilön kehitysvammaista tytärtä. Sannalla on Down-syndrooma eli Downin oireyhtymä. Sen aiheuttaa kromosomivaurio.

”Minä näytän esimerkkiä muille kehitysvammaisille. Että jokainen voi olla luova”, Sanna summaa.
Suomeen arvioidaan syntyvän vuosittain satakunta Down-lasta. Iän myötä riski synnyttää Down-lapsi kasvaa. Kehitysvammaan kuuluu selkeästi tunnistettavia rakenteellisia tunnusmerkkejä, kuten pienempi fyysinen koko ja tiettyjä tunnistettavia kasvonpiirteitä. Myös tavallista heikommat älylliset kyvyt kuuluvat Downin syndroomaan, mutta tasot vaihtelevat henkilöttäin. Ne haittaavat esimerkiksi oppimista, liikkumista ja kielellisiä kykyjä sekä kykyä huolehtia itsestään, asua itsenäisesti tai olla taloudellisesti riippumaton. Tästä huolimatta voi Down-lapsi tai -nuori olla monessa mukana ja oppia eri taitoja.

http://www.soundtherapyperth.com/lib/images/pics/downsboy.jpg

http://www.yad.fi/eno/eno14/sanna.htm
http://www.kvhtietopankki.fi/syndroma/down.htm

:: Kehitysvammaisuus :.

Kehitysvammaisuuden syyt

• perimä
• ennen syntymää, synnytyksen aikana ja synnytyksen jälkeen vaikuttavat syyt, 
• keskosuus, keskosuuden asteesta riippuen
• ulkoiset syyt: alkoholi, myrkyt, tupakka
• sairaudet
• keskushermoston epämuodostumat

Ehkäisy

• raskauden keskeytys
• rokotukset
• valistus
• neuvonta
• perhesuunnittelu
• haitan pahenemisen ehkäisy

Suomessa on noin 30 000 ihmistä, joilla on kehitysvamma.

Vamman määritelmä
Fyysinen tai psyykkinen vajaavuus, joka rajoittaa pysyvästi yksilön suoritus- tai toimintakykyä.

Haitta

vammaisuus tuottaa henkilölle haitan, jolloin hän joutuu epäedulliseen asemaan muihin nähden (sukupuoli, ikä, asuinpaikka, sosiaalinen asema jne.). Haitta voi olla paikantamisessa, omin avuin suoriutumisessa, liikkumisessa, toimintakyvyssä tai taloudellinen.

Monivammaisuus

Kehitysvammaisuus on päädiagnoosi ja lisävammat, joita henkilöllä on esimerkiksi oppimis- ja keskittämisvaikeudet, ylivilkkaus, autismi, psyykkiset häiriöt, kielellisen kehityksen erityisvaikeus, epilepsia, liikuntavamma = cp-vamma tai puhe ja aistihäiriöt.

Tasoluokitus:
lievä, keskivaikea, syvä.
 

:: Mielenterveys ::



http://fromhealthtowellbeing.files.wordpress.com/2011/02/health-map1.jpg

 1. Mielenterveyden ja sen häiriöiden aste-erot

Tärkeää on muistaa lapsen joustavuus ja kehittyvä mieli --> psykodiagnostiikka
Lapsille ei anneta helposti diagnooseja

2. Mielenterveystyön tasot

Promootio :: edistäminen :: suojaavat tekijät
Preventio:: ehkäisevä :: riskitekijät
Konstruktiivinen:: korjaava ::

:: Dialyysihoito ::

Munuaisten vaikeaa vajaatoimintaa hoidetaan dialyysillä tai munuaisensiirrolla. Dialyysihoito korvaa osittain omien munuaisten toimintaa.

Dialyysihoito voidaan tehdä joko veriteitse hemodialyysinä tai vatsakalvodialyysina käyttäen potilaan omaa vatsakalvoa dialyysikalvona. Hoitomuoto valitaan yksilöllisesti.

http://www.musili.fi/sairaudet_ja_elinsiirrot/munuaissairaudet/dialyysihoito

Lasten sairaudet Suomessa

Yli 20%:lla lapsista on ainakin yksi pitkäaikaissairaus.
Pitkäaikaissairaus on vähintään 6 kuukautta kestävä sairaus tai toimintähäiriö, joka aiheuttaa jatkuvan tai ajottaisen hoidon ja lääkinnällisen seurannan tarpeen.

Suomessa lisääntyneet :

• lihavuus
• keskosena syntyminen
• elinsiirrot
• henkinen pahoinvointi
• astma
• allergiat
• pienten lasten hengitysvaikeudet
• kipuoireet
• dialyysihoitoa tarvitsevat
• neurologisesti oireilevien hoidon tarve
• diabetes
• syövästä toipuminen

Vähentyneet :

• tuberkuloosi
• tapaturmakuolleisuus
• tuhka-, vihurirokko ja sikotauti
• bakteerien aiheuttamar vaikeat sairaudet
• astmaa sairastavien tehohoito

Tuntimuistiinpanot.

Lapsi on ensisijaisesti lapsi

Lapsi on aina lapsi, jonka jälkeen tulee vasta sairaus tai vamma.
Taylor Hope tykkää nähtävästi tanssia ja soittaa pianoa. Hänellä on neuroblastooma. Se on kiinteä lasten syöpä, joka on tavallisempi pienillä, alle viisi vuotiailla lapsilla.

http://www.sylva.fi/fi/lapset_ja_syopa/neuroblastooma.html
Videon linkki: http://www.youtube.com/watch?v=lT4cLonNXFI