Nuorten syrjäytymisestä ollaan nykyään huolissaan ja aiheesta.
Nuorten työpajat ovat alle 25-vuotiaille, työttömille nuorille tarkoitettuja työharjoittelupaikkoja. Nuorten työpajatoiminnan sisällöllinen kehittäminen kuuluu opetusministeriössä nuorisoyksikön toimialaan. Nuorisotyön kannalta työpajat ovat nuorille hyviä paikkoja elämäntaitojen kehittämiseen, aikuistumiseen, yhteisölliseen kasvuun ja työssäoppimiseen.
Työpajojen rahoitus jakautuu opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kesken. Työhallinto ohjaa nuoria työharjoitteluun ja työmarkkinatuella pajaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa pajatoiminnan kehittämisestä ja perusrahoituksesta. Pajojen rahoitus koostuu ylläpitäjän osuudesta, myytävistä palveluista, myyntituloista ja erikseen myönnettävästä tulosperusteisesta avustuksesta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on siirtänyt nuorten työpajatoiminnan kehittämishankkeiden pajakohtaisen päätöksenteon, kuten avustamisen, ELY-keskuksille.
Lapsen tuhriminen oli yksi uusi lasten ongelma, josta en aiemmin tiennyt mitään.
Lapsi, joka kärsii ulostamisesta tekee sen toistuvasti sopimattomissa paikoissa. Uloste on yleensä kiinteää, normaalia.
Lapsen tulisi oppia neljän vuoden iässä siistiksi. Jos lapsi toistuvasti ulostaa housuihinsa tai vuoteeseen pidetään ulostamista poikkeavana ja sitä kutsutaan tuhrimiseksi. Se ilmenee yleensä päiväsaikaan verrattuna kastelemiseen.
Syyt tuhrimiseen voivat olla monisyisiä. Taustalla voi olla ruumiilliset sairaudet, joskus peräaukon haavauma tai ripuli. Usein syy on psyykkisperäinen. Kyse voi olla pelosta, joka liittyy WC-pyttyyn tai ulostamiseen. Lasta ei tulisi koskaan rankaista tai paheksua, koska se vain pahentaa tilannetta. Hyvä keino on esimerkiksi sopia joku pieni palkinto, kun lapsi ulostaa oikeaan paikkaan tai ei ole koko päivänä tuhrinut.
Jos tilanne jatkuu pitkään samanlaisena, on ongelmaan hyvä hakea apua lastenlääkäriltä tai lastenpsykiatrian puolelta. Ongelman
taustalla voi olla jokin hoitamaton ruumiillinen tai psykiatrinen
sairaus. Tuhrimista voidaan useimmiten olennaisesti lievittää
erilaisilla käyttäytymisterapeuttisilla keinoilla.
Täällä lastenpsykiatrian erikoislääkäri vastaa aiheeseen.
Perheväkivalta ilmenee fyysisenä, psyykkisenä, sosiaalisena ja taloudellisena (esim.rahan kiristäminen) Se ei tule yleensä yllätyksenä, "oireita"aina olemassa Toistuvaa -> pahenee koko ajan Vaarallista -> vakavia vammoja, kuolema Itsemurha ja tappouhkaukset uhrille -> pelko, jatkuva jännitys Miksi tilanteeseen jäädään?
:: Tunneasiat ja toiminnallinen rajoittuneisuus ::
rakkaus
syylisyys
häpeä
"halu auttaa"
mallioppiminen
:: Tietämättömyys - umpioituminen :: hämmennys - mistä on kyse? ei ymmärrä toisen tunteita, tuntemuksia
Lasten diabetes on yleisempää Suomessa kuin muualla maailmassa.
Autoimmuunisairaus, jossa elimistö alkaa tuhota haiman insuliiniä tuottavia lagerhansin saarekkeita.
Oireet: laihtuminen, lisääntynyt virtsaneritys, jano, virtsassa on sokeria (virtsakoe)
Päivähoitoon ja kouluun tieto ja mahdollisesti hoitosuunnitelma, jos insuliinia pistetään päivän aikana tai verensokeria tulee mitata. Lapsi tai nuori voi myös itse hoitaa tämän. Insuliinipumppu
Verensokeria seurataan 4-6 kertaa päivässä.
Tavoitearvot:
Ennen ateriaa 4-7mmol/l
1/2 h aterian jälkeen 8-10mmol/l.
Jos on hypoglykemian oireita ensiapuna nopeasti jotain syötävää, että verensokeri saadaan nousuun.
Sosiaalinen kompetenssi liittyy sosiaalisiin tilanteisiin, niissä tehtyihin tulkintoihin ja toimimista tavalla, joka auttaa saavuttamaan omat ja yhteiset päämäärät.
Sosiaalisia taitoja lapsi oppii etenkin vanhemmiltaan ja muilta ihmisiltä pääasiassa mallioppimisena. Voi olla, että lapselle syntyy käytöshäiriöitä, sillä hänen kasvuympäristönsä on voinut olla epäjohdonmukainen. Toinen vanhemmista on voinut olla päihteiden käyttäjä, jota lapsen toinen vanhempi on yhdessä lapsensa kanssa pelännyt ja kotitilanne on vaikuttanut lapseen kielteisesti. Hän ei esimerkisi tunne niin suurta iloa kuin muut ikäisensä.
Sosioemotionaaliset häiriöt
Mielenterveys on uusiutuva voimavara, joka muuttuu alati. Jokainen ihminen voi kohdata niin suuren kriisin elämässään, että se vaikuttaa negatiivisesti mielenterveyteen ja maailma voi pirstaloitua.
On olemassa lasta suojaavia tekijöitä kuten hänen myönteinen käsitys itsestään, kyky empatiaan ja itsenäinen sekä ystävällinen luonne. Kun katsotaan toista puolta, riskitekijöitä lapsen kasvuympäristössä, nousee esille vanhempien omat vaikeudet tai heidän kyvyttömyys vastata lapsen tarpeisiin. Myös esimerkiksi sosiaalisen tuen puute.
On tärkeää havannoida lasta esimerkiksi päivähoidossa ja huomata ajoissa ensimmäiset oireilut, mikä voi olla vaikka se, että lapsi saattaa nauttia toisen hädästä.
