Nuorten syrjäytymisestä ollaan nykyään huolissaan ja aiheesta.
Nuorten työpajat ovat alle 25-vuotiaille, työttömille nuorille tarkoitettuja työharjoittelupaikkoja. Nuorten työpajatoiminnan sisällöllinen kehittäminen kuuluu opetusministeriössä nuorisoyksikön toimialaan. Nuorisotyön kannalta työpajat ovat nuorille hyviä paikkoja elämäntaitojen kehittämiseen, aikuistumiseen, yhteisölliseen kasvuun ja työssäoppimiseen.
Työpajojen rahoitus jakautuu opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön kesken. Työhallinto ohjaa nuoria työharjoitteluun ja työmarkkinatuella pajaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa pajatoiminnan kehittämisestä ja perusrahoituksesta. Pajojen rahoitus koostuu ylläpitäjän osuudesta, myytävistä palveluista, myyntituloista ja erikseen myönnettävästä tulosperusteisesta avustuksesta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on siirtänyt nuorten työpajatoiminnan kehittämishankkeiden pajakohtaisen päätöksenteon, kuten avustamisen, ELY-keskuksille.
Lapsen tuhriminen oli yksi uusi lasten ongelma, josta en aiemmin tiennyt mitään.
Lapsi, joka kärsii ulostamisesta tekee sen toistuvasti sopimattomissa paikoissa. Uloste on yleensä kiinteää, normaalia.
Lapsen tulisi oppia neljän vuoden iässä siistiksi. Jos lapsi toistuvasti ulostaa housuihinsa tai vuoteeseen pidetään ulostamista poikkeavana ja sitä kutsutaan tuhrimiseksi. Se ilmenee yleensä päiväsaikaan verrattuna kastelemiseen.
Syyt tuhrimiseen voivat olla monisyisiä. Taustalla voi olla ruumiilliset sairaudet, joskus peräaukon haavauma tai ripuli. Usein syy on psyykkisperäinen. Kyse voi olla pelosta, joka liittyy WC-pyttyyn tai ulostamiseen. Lasta ei tulisi koskaan rankaista tai paheksua, koska se vain pahentaa tilannetta. Hyvä keino on esimerkiksi sopia joku pieni palkinto, kun lapsi ulostaa oikeaan paikkaan tai ei ole koko päivänä tuhrinut.
Jos tilanne jatkuu pitkään samanlaisena, on ongelmaan hyvä hakea apua lastenlääkäriltä tai lastenpsykiatrian puolelta. Ongelman
taustalla voi olla jokin hoitamaton ruumiillinen tai psykiatrinen
sairaus. Tuhrimista voidaan useimmiten olennaisesti lievittää
erilaisilla käyttäytymisterapeuttisilla keinoilla.
Täällä lastenpsykiatrian erikoislääkäri vastaa aiheeseen.
Perheväkivalta ilmenee fyysisenä, psyykkisenä, sosiaalisena ja taloudellisena (esim.rahan kiristäminen) Se ei tule yleensä yllätyksenä, "oireita"aina olemassa Toistuvaa -> pahenee koko ajan Vaarallista -> vakavia vammoja, kuolema Itsemurha ja tappouhkaukset uhrille -> pelko, jatkuva jännitys Miksi tilanteeseen jäädään?
:: Tunneasiat ja toiminnallinen rajoittuneisuus ::
rakkaus
syylisyys
häpeä
"halu auttaa"
mallioppiminen
:: Tietämättömyys - umpioituminen :: hämmennys - mistä on kyse? ei ymmärrä toisen tunteita, tuntemuksia
Lasten diabetes on yleisempää Suomessa kuin muualla maailmassa.
Autoimmuunisairaus, jossa elimistö alkaa tuhota haiman insuliiniä tuottavia lagerhansin saarekkeita.
Oireet: laihtuminen, lisääntynyt virtsaneritys, jano, virtsassa on sokeria (virtsakoe)
Päivähoitoon ja kouluun tieto ja mahdollisesti hoitosuunnitelma, jos insuliinia pistetään päivän aikana tai verensokeria tulee mitata. Lapsi tai nuori voi myös itse hoitaa tämän. Insuliinipumppu
Verensokeria seurataan 4-6 kertaa päivässä.
Tavoitearvot:
Ennen ateriaa 4-7mmol/l
1/2 h aterian jälkeen 8-10mmol/l.
Jos on hypoglykemian oireita ensiapuna nopeasti jotain syötävää, että verensokeri saadaan nousuun.
Sosiaalinen kompetenssi liittyy sosiaalisiin tilanteisiin, niissä tehtyihin tulkintoihin ja toimimista tavalla, joka auttaa saavuttamaan omat ja yhteiset päämäärät.
Sosiaalisia taitoja lapsi oppii etenkin vanhemmiltaan ja muilta ihmisiltä pääasiassa mallioppimisena. Voi olla, että lapselle syntyy käytöshäiriöitä, sillä hänen kasvuympäristönsä on voinut olla epäjohdonmukainen. Toinen vanhemmista on voinut olla päihteiden käyttäjä, jota lapsen toinen vanhempi on yhdessä lapsensa kanssa pelännyt ja kotitilanne on vaikuttanut lapseen kielteisesti. Hän ei esimerkisi tunne niin suurta iloa kuin muut ikäisensä.
Sosioemotionaaliset häiriöt
Mielenterveys on uusiutuva voimavara, joka muuttuu alati. Jokainen ihminen voi kohdata niin suuren kriisin elämässään, että se vaikuttaa negatiivisesti mielenterveyteen ja maailma voi pirstaloitua.
On olemassa lasta suojaavia tekijöitä kuten hänen myönteinen käsitys itsestään, kyky empatiaan ja itsenäinen sekä ystävällinen luonne. Kun katsotaan toista puolta, riskitekijöitä lapsen kasvuympäristössä, nousee esille vanhempien omat vaikeudet tai heidän kyvyttömyys vastata lapsen tarpeisiin. Myös esimerkiksi sosiaalisen tuen puute.
On tärkeää havannoida lasta esimerkiksi päivähoidossa ja huomata ajoissa ensimmäiset oireilut, mikä voi olla vaikka se, että lapsi saattaa nauttia toisen hädästä.
1. Mitä käynti antoi tiedollisesti liittyen nuorten psyykkisiin häiriöihin ja
ongelmiin?
Vieraillessamme Nuorisopsykiatrian poliklinikalla saimme tietää mitkä ovat suurimmat syyt, jonka takia nuoria siellä hoidetaan. Yleisimmät häiriöt ovat masennus ja syömimishäiriöt. Sain tietää minkäikäisille klinikka on tarkoitettu ja millaisia palveluja siellä on nuorille.
2. Minkäläisia ajatuksia heräsi yhteistyöhön liittyen? Minkälaista yhteistyötä poliklinikka tekee perusopetuksen kanssa?
Yhteistyö on hyvää perusopetuksen kanssa, koska henkilökunta usein huomaa ensimmäisenä nuoren oireet. Niitä voi olla esimerkiksi koulusta pois jääminen tai koulussa käynti, mutta keskittymiskyvyn puuttuminen. Tällöin on hyvä kysyä nuorelta mikä tilanne on. Varhainen puuttuminen on tärkeää, ettei tilanne mene pahemmaksi. Terveydenhoitaja tai kuraattori voi ottaa yhteyttä poliklinikan sairaanhoitajaan, joka tekee yksilötapaamistyötä. Tällöin hän tapaa nuoren kahden kesken ja he voivat sopia yhdessä palaverin, johon nuoren kanssa yhdessä mietitään keitä sinne voidaan pyytää tulemaan.
Yhteistyö vanhempien kanssa perustuu luottamukseen, avoimuuteen ja hoitajan on hyvä karistaa luulot pois. On kyse yhteisestä huolesta.
3.
Miten käynti palveli lähihoitajan arkea miettien? Lapset ? Nuoret? Vuorovaikutus?
Kun puperteetti ikä alkaa voidaan puhua lapsen sijasta nuoresta. Tämä numerollinen ikä vaihtelee ja on yksilöllistä. Nuorisopsykiatrian poliklinikka on tarkoitettu 13 ikävuodesta ylöspäin.
Tärkeintä on keskustelu, nuoren sekä hänen vanhempien kanssa. Nuori ei ole enää lapsi, vaikka hoitoa ja huolenpitoa tarvitseekin, joten on hyvä antaa hänen tietää, että hän tulee kuulluksi.
Tärkeää on tietää ja tuntea ensin mikä kuuluu "normaaliin" kehitykseen ja huomata ne kohdat, jolloin kaikki ei sujukaan kuin pitäisi ja lapsi tai nuori tarvitsee apua.
Koulunkäynnin avustajat työskentelevät luokkahuoneissa, oppilaiden parissa, mutta tekevät yhteistyötä muun henkilökunnan kanssa. Heidän asiakkaita voivat olla kehitysvammaiset lapset, mutta myös valmistavassa luokassa on usein avustaja.
Koulunkäynninavustaja avustaa luokan kaikkia oppilaita, joten hänellä on hyvä olla laaja koulutus ja työkokemusta erilaisista vammoista. Hänen tulee tietää ja tuntea eri kehityshäiriöt ja miten oppilasta voidaan auttaa ja tukea oppimisessa. Hänen tulee olla myös joustava, sillä päivät voivat olla hyvin erilaisia, esimerkiksi valmistavan koulun avustaja siirtyi luokista toiseen.
Avustaja on apuna oppilaalle siellä missä hän sitä tarvitsee, mutta antaa oppilaan tehdä myös paljon itse. Hän ohjaa oppimistilanteissa ja tukee oppilaan kasvua.
Lapsen elvytys noudattaa periaatteiltaan aikuisen tekniikkaa, mutta
painelu- ja puhallusvoima sovitetaan lapsen kokoon. Koska lapsen
elottomuuteen liittyy usein hengityksen estyminen, lapsen elvytys
aloitetaan viidellä alkupuhalluksella.
Ota selvää, saatko
elottomalta näyttävän lapsen hereille. Ravistele varovasti ja kysy
äänekkäästi "Oletko kunnossa, mitä on tapahtunut?"
Jos lapsi ei
herää, avaa hengitystiet. Taivuta päätä taaksepäin ja nosta leukaa.
Tarkista,
hengittääkö lapsi normaalisti? Katso, kuuntele ja tunnustele enintään
10 sekuntia.
Jos lapsi hengittää normaalisti, käännä hänet
kylkiasentoon ja valvo hengitystä ammattiavun tuloon saakka.
Jo
lapsi ei hengitä normaalisti tai hänellä on vain haukkovia
hengitysliikkeitä, aloita puhalluselvytys. Pidä hengitystiet auki. Peitä
alle 1-vuotiaan suu ja nenä tiiviisti omalla suullasi. Kun elvytät
isompaa lasta, sulje sieraimet etusormella ja peukalolla ja paina
huulesi tiiviisti hänen suulleen.
Puhalla 5 kertaa ilmaa lapsen
keuhkoihinsa.
Jos hengitys ei palaudu normaaliksi 5
puhalluksen jälkeen, aloita paineluelvytys.
Painele keskelle
rintalastaa 30 kertaa 2-3 sormella (alle 1-vuotias) tai yhden kämmenen
tyvellä (1-8-vuotiaat) taajuudella 100 kertaa minuutissa.
Jatka
painelu-puhalluselvytystä rytmillä 30:2, kunnes vastuu siirtyy
ammattihenkilölle, hengitys palautuu tai et enää jaksa elvyttää.
Puhallus- ja paineluvoima sovitetaan lapsen
kokoon.
Kuntien velvollisuus
esiopetuksen järjestämiseen ja lapsen oikeus esiopetukseen tulivat
voimaan elokuun alusta 2001 lukien.
Lapsella on oikeus saada
esiopetusta vuotta ennen oppivelvollisuusiän alkua eli sinä vuonna,
jolloin hän täyttää kuusi vuotta. On oikeus myös pidennettyyn
oppivelvollisuuteen.
Esiopetus on maksutonta ja on vähintään 700 tuntia
vuodessa. Esiopetuksessa oppilaan työpäivään saa kuulua enintään viisi
opetustuntia. Esiopetusta voi antaa
lastentarhanopettaja tai luokanopettaja.
Esi- ja alkuopetuksen kehittämisprojekti, 2011-2014 Tampere
Joustava esi- ja alkuopetuksen hanke
Esiopetusryhmässä noin 20-22 lasta, jotka jaetaan pienryhmiin. Lapset jaetaan oppimisryhmiin taitotason perusteella. Ryhmät voivat kokoontua joko koulussa tai päiväkodin puolella. Yhteistyötä opettajien, rehtorin ja esikoulun välillä tehdään tiiviisti. Esiopetusryhmän lukuvuosisuunnitelman hyväksyy yhteistyökoulun rehtori. Esiopetusryhmästä siirrytään tiettyyn kouluun, jolloin turhia siirtymisiä vältetään. Tällöin koulussa on jo tuttuja aikuisia esikouluajoilta. Koko esikouluryhmä siirtyy sellaisenaan lähikouluun. Toimintamalli antaa lapselle mahdollisuuden toimia eri-ikäisten lasten kanssa.
Sanna Sepponen on näyttelijä, joka on tuttu ainakin sarjasta Salatut Elämät. Siinä hän näytteli erään henkilön kehitysvammaista tytärtä. Sannalla on Down-syndrooma eli Downin oireyhtymä. Sen aiheuttaa kromosomivaurio.
”Minä näytän esimerkkiä muille kehitysvammaisille. Että jokainen voi olla luova”, Sanna summaa.
Suomeen arvioidaan syntyvän vuosittain satakunta Down-lasta. Iän myötä riski synnyttää Down-lapsi kasvaa. Kehitysvammaan kuuluu selkeästi tunnistettavia rakenteellisia tunnusmerkkejä, kuten pienempi fyysinen koko ja tiettyjä tunnistettavia kasvonpiirteitä. Myös tavallista heikommat älylliset kyvyt kuuluvat Downin syndroomaan, mutta tasot vaihtelevat henkilöttäin. Ne haittaavat esimerkiksi oppimista, liikkumista ja kielellisiä kykyjä sekä kykyä huolehtia itsestään, asua itsenäisesti tai olla taloudellisesti riippumaton. Tästä huolimatta voi Down-lapsi tai -nuori olla monessa mukana ja oppia eri taitoja.
ennen syntymää, synnytyksen aikana ja synnytyksen jälkeen vaikuttavat syyt,
keskosuus, keskosuuden asteesta riippuen
ulkoiset syyt: alkoholi, myrkyt, tupakka
sairaudet
keskushermoston epämuodostumat
Ehkäisy
raskauden keskeytys
rokotukset
valistus
neuvonta
perhesuunnittelu
haitan pahenemisen ehkäisy
Suomessa on noin 30 000 ihmistä, joilla on kehitysvamma.
Vamman määritelmä Fyysinen tai psyykkinen vajaavuus, joka rajoittaa pysyvästi yksilön suoritus- tai toimintakykyä.
Haitta
vammaisuus tuottaa henkilölle haitan, jolloin hän joutuu epäedulliseen asemaan muihin nähden (sukupuoli, ikä, asuinpaikka, sosiaalinen asema jne.). Haitta voi olla paikantamisessa, omin avuin suoriutumisessa, liikkumisessa, toimintakyvyssä tai taloudellinen.
Monivammaisuus
Kehitysvammaisuus on päädiagnoosi ja lisävammat, joita henkilöllä on esimerkiksi oppimis- ja keskittämisvaikeudet, ylivilkkaus, autismi, psyykkiset häiriöt, kielellisen kehityksen erityisvaikeus, epilepsia, liikuntavamma = cp-vamma tai puhe ja aistihäiriöt. Tasoluokitus: lievä, keskivaikea, syvä.
Munuaisten vaikeaa vajaatoimintaa hoidetaan dialyysillä tai munuaisensiirrolla. Dialyysihoito korvaa osittain omien munuaisten toimintaa.
Dialyysihoito voidaan tehdä joko veriteitse hemodialyysinä tai vatsakalvodialyysina käyttäen potilaan omaa vatsakalvoa dialyysikalvona. Hoitomuoto valitaan yksilöllisesti.
Yli 20%:lla lapsista on ainakin yksi pitkäaikaissairaus. Pitkäaikaissairaus on vähintään 6 kuukautta kestävä sairaus tai toimintähäiriö, joka aiheuttaa jatkuvan tai ajottaisen hoidon ja lääkinnällisen seurannan tarpeen.
Lapsi on aina lapsi, jonka jälkeen tulee vasta sairaus tai vamma.
Taylor Hope tykkää nähtävästi tanssia ja soittaa pianoa. Hänellä on neuroblastooma. Se on kiinteä lasten syöpä, joka on tavallisempi pienillä, alle viisi vuotiailla lapsilla.
